torstai 11. lokakuuta 2012

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

OMG! VITSIN HYVÄ SÄKÄ!

JIHAA! Olen menossa ensi kesänä riparille! JEEE! En malta odottaa! Mikä parasta, olen samalla leillä kahden parhaan ystäväni kanssa.... Secret ja Barbie! Harmi ettei Mel ja B.L.U.E.  ole samalla lerillä, Jackiesta puhumattakaan, mutta kyllä se siitä...
Mel ja B.L.U.E. kuuluvat porukkaani, mutta olen vasta lähiaikoina alkanut tutustua heihin kunnolla. He ovat MAHTAVIA!
 
-  Q-Ash
Alla oleva kappale kuvastaa tunteitani aika hyvin...
 
 
 

Yksipuolinen, epäreilu, surullinen ja nöyryyttävä. Siis mikä? No, ystävyys.

Voisin aloittaa kirjoittamalla, että olisi kiva jos jokaikisella olisi elämässään useita ystävyys suhteita. Mutta, en nyt kirjoita niin, koska en VÄLTTÄMÄTTÄ toivo niin. Koska, katsokaas. On olemassa monenlaisia ystävyyssuhteita.

Yksipuolisia, missä vain toinen osapuoli esimerkiksi kuuntelee, lohduttaa ja on hereillä ja toinen vain kertoo omia kuulumisiaan, ongelmiaan ja kysymyksiään. Yleensä sellaiset ystävyys suhteet tuhoutuvat aika nopeasti. Tietysti on olemassa suhteita joissa yksipuolisuus toimii.

Sitten on surulliset suhteet. Niissä toinen, saattaa olla vaikkapa syvästi masentunut ja vetää toisenkin alas. Se on...  Vaikea asia. Siis, olen itse tuntenut miltä tuntuu maata pohjamudassa ilman kenenkään apua. Tietysti tukeiduin ystäviini (harmi vain ettei heitä juuri tuntunut kiinnostavan) mutta en  yrittänyt vetää heitä mukanani. Juuri se surullisessa suhteessa on vaikeaa. Jos vaikka porukassa tehtäisiin jotakin hauskaa, ja yksi murjottaisi koko ajan, menisi koko homma pas*aksi murjoituksen takia. Usein, käy myös niin, että masennus liviää suhteesta toiseen. Ja, kun tuntuu, että masentunut ystävä vetää alas, hänen seuransa kiertely tuntuu vaikealta. Itselläni on ainakin sellainen olo jatkuvasti surullisen kaverini kanssa, että hän vetää minut alas mukanaan. En halua alas, joten hänen seuransa välttely on sinänsä ihan OK, mutta samalla ystäväni valuu vielä alemmas. Kummallinen suhde

Sitten on ne nöyryyttävät. Niissä, voi olla , että toinen on sellainen lörppösuu ja lipsauttelee koko ajan vaikkapa "faktoja" kesken toisen puheen. Esimerkiksi, teimme kerran ryhmätyötä ja kun esittelimme sen koko luokalle, sanoin jonkin väärän sanan, jota KUKAAN YLEISÖSSÄ EI KUULLUT ja tämä ystäväni sanoi kovaan ääneen virheeni. KIITOS!

Tämä on vain tälläinne typerä kertaus jossa ei oikeasti ole MITÄÄN järkeä...

Okei, tänään oli aika kummallinen päivä. Ekana oli äikän tunti, kirjoitimme mielipide-tekstiä. se meni hyvin, olen aika haka äikässä. Sitten oli enkkua (RAKASTAN ENKKUA!!!) ja meillä oli enkun koe. Pelkkä ajatus englannin kokeesta hymyilyttää. Enkun koe meni aika hyvin, toivotttavasti.
Sitten matematiikkaa. Pelkkä ajastuskin ei saa minua hymyilemää. En ole haka matikassa, enkä koskaan tule olemaan.
Sen jälkeen oli ruotsia....
Nyt, juuri äsken, unohdin mitä minun piti kirjoittaa... Ehkä myöhemmin?

maanantai 8. lokakuuta 2012

Ihana, kamala, kiva ystävyys...

Jaa, nyt pitäisi sitten taikoa tähän jotakin ihmeellisen syvällistä ja mahtavaa. Eikä minulla on mitään ideaa, mistä voisin kirjoittaa. Ehkäpä uusimmasta indie-bändistä minkä löysin? Juu, ei todellakaan, bändi on liian hyvä. Ehkäpä jakaisin pari kuva? Juu, en.
Ehkäpä annan lyyrin kirjoittaa ja mainitsen pari huonoa sanaa ystävyydestä?
Kyllä vaan.

Minulla on aika paljon kavereita. Oikeasti. Harrastan ihanaa teatteria, jossa olen tutustunut muutamaan mahtavaan 9-luokkalaiseen, He ovat ihania, rakastan heitä! Heidän avulla, minulla on  lisää kavereita ysillä! En tiedä, saanko mainita näiden oikeat nimet, joten, aion keksiä heille MAHTAVAT lempinimet! Enkä aio kertoa niistä nimistä heille, koska sitten voin vain haukkua heitä koko ajan! No, ei todellakaan.

Kuulun myös koulun tukioppilas toimintaan, jossa minulla on kavereita. He ovat kaikki aika mahtavia, vaikkeivat he sitä itse tiedä.

Niin, sitten minulla on vielä se vakituinen porukka. Siihen kuuluu B.L.U.E, Barbie, Secret, Ai, Jackie, Mel ja porukkaamme kuului vielä yksi tyttö, mutta hänet on.... No, hän on yhdessä toisessa porukassa.
 Porukkamme nimi on HT, vaikka minusta HL olisi parempi (Helvetin Lapset)
ja joka ikinen jäsen on ainutlaatuinen:

Secret: On musikaalinen, söpöilyä rakastava ja maalailusta tykkäävä tyttö. Juuri Secret on antanut minulle yhden parhaimmista synttäri-lahjoistani, nimittäin Nälkäpeli-taulun. Rakastan sitä.
B.L.U.E: Hän on viisas, aika hassu, ja... Välillä hieman negatiivinen (hauskalla tavalla) ja jousiammuntaa harrastava tyttö. B.L.U.E. on asuin alueemme paras jousipyssyllä ampuja.
Barbie: On minun paras ystäväni. Barbie on tulinen, ekologinen, ihastuttava ja yleensä energinen tyttö ja tarvitsen hänen seuraansa jotta minut palautetaan maan pinnalle. Barbie on mieletön pesäpallossa.
Ai: On.... Jännä tyyppi. Hän on yksi erikoisimmista ja oudoimmista ihmisistä jonka tiedä. Ai kirjoittelee tarinoita, lukee kirjoja ja pelaa simssiä. Tekee siis aika samoja asioita kuin minä. Mutta luonteemme ovat ihan erilaisia.
Jackie: On porukkamme ainoa vakituinen poika joka on... No, hän tavallaan kuuluu seksuaaliseen vähemmistöön, mutta ei siitä nyt! Jackie on mahtava, vahva, omantiensä kulkija.
Mel: Ihana! Mel on niin ihana energia pakkaus! Söpöilyä, lapsekkuutta ja hymyilyä raakstava Mel on minulle vieläkin uusi tuttavuus, - ottaen huomioon , että olemme tunteneet ESKARISTA alkaen.
Unohdinko jonkun? Niin, itseni.
Mitä minusta voisi sanoa? No, olen mielestäni aika hauska, saan porukan kuin porukankin lämpenemään. Tosin, osaan olla oikea piilokettuilia ja osaan olla ERITTÄIN ILKEÄ ja EPÄMIELLYTTÄVÄ jos tarve vaatii. Samalla, esimerkiksi opettajien silmissä olen tunnollinen, kiltti ja kaikille mukava. Voisin kirjoittaa itsestäni sata sivua, mutta te pitkästyisitte. Siispä, voishn kai mainita vielä jotakin... Riitelin aika inhottavasti juuri Ain kanssa (myöhemmin siitä) mutta, kun tänään sovimme asioita, hän sanoi minulle aika kivasti... Ai kertoi minun olevan se henkilö joka pitää porukkamme rippeet kasassa... Se oli aika kivasti sanottu, ottaen huomioon miten inhottava se riita oli....

Mutta, nyt ne huonot sanat ystävyydestä.... Elikkä, yhdessä leffassa sanottiin, että hyvä suhde perustuu siihen, että hyväksytään toisen hyvät ja huonot puolet. Kuinka moni oikeasti pystyy hyväksymään ystävän kaikki puolet? Aika harva...

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Paris Hiltonin kappale.... Jaiks!

Paris Hilton. Itselleni tulee mieleen rikas lissu joka hakee huomiota kaikilla tavoilla. Olen pitänyt häntä kamalana laulajana, mutta tämä kappale todistaa (ehkä) ettei hän olekkaan niin huono kun kuvittelin... En siltikään RAKASTA häntä, mutta tämän bile-biisin kappaleen myötä mielipiteeni on muuttunut...!

Tämä kappale saa minut haluamaan kuolemaa....?



Tämä bändi on niin.... Upea.

Tässä muutama todellinen kuva italiasta...














Pienet lapset ne ihania on.... Vai onko kuitenkaan....?

Viikonloppuna, serkkuni, oli meillä. Sanotaan hänen nimekseen nyt vaikkapa Eloisa...! Eloisa on tyttö, seitsemän vuotias, eli ekaluokkalainen. Eloisa on hyvin, HYVIN energinen tapaus, villi ja vapaa. Välillä Eloisa on oikein, oikein ärsyttävä, mutta pääasiassa rakastan Eloisa-serkkuani. Hän on niin ihanan vapaa, nuori ja... Viaton. Eloisa serkkuni ei ajattele kenestäkään mitään pahaa, ei laskelmoi tai kieroile (paitsi silloin kun haluaa jotain) ja kertoo asiat aina niin kuin ne ovat. Minulla on myös yksi pikkuserkku, (oikeastaan aika monta) jonka nimi on vaikkapa.... Lempeys. Joo, lempeys. Lempeys on rauhalinen, kiltti, mutta leikkii välillä rajuja leikkejä.  ( Hän on jättikroko ja minä pieni kroko ja sitten hän SYÖ minut...) Lempeys ja Eloisa tulevat hyvin juttuun. Mutta, kun he innoistuvat leikkimään, leikki loppuu aina itkuun... Jaa.
   Mutta, Eloisa ja Lempeys ovat minulle hyvin tärkeitä. He eivät sitä itse tiedä, mutta kävelisin tulen läpi molempien vuoksi. En tiedä käsittävätkö he miten paljon rakastan heitä? Ja miksikö rakastan heitä? No, he ovat opettaneet minulle kaiken laista. Kuten, mikä maailmassa on oikeasti tärkeää. Joskus, pari vuotta sitten, mietin paljon mitää mutt minusta ajattelevat. Mutta, aina kun rakas Eloisa-serkkuni tuli kylään ja teki vaikka mitä kummalista (otti vaatteet pois ja juoksi alasti, pissasi tramboliinille, sitten leikkimökkiin ja sitten taas tramboliinille) opin, ettei muiden mielipiteillä ole väliä. Ja juuri se lapsissa onkin niin mahtavaa!
   He eivät välitä, jos ihmiset tuijottavat ilkeästi kaupassa, tai jos kompastuu, tai jos puurolautanen kaatuu paidan päälle. Mihin se luonteenpiirre katoaa? Mikseivat isommat ihmiset voi olla yhtä vilpittömiä, rakastavaisia, yksinkertaisia? Mihin katoaa viattomuus ja energisyys?
   Tai unelmat? eikö olekkin söpöä kun pienet tytöt sanovat, että minusta tulee isona prinsessa? Tai kun he sanovat, että isona olen ammatti-baletti tanssija, mutta eivät tajua, että balettia pitäisi sitten myös harkoitella.
    Rakastan pieniä lapsia, etenkin Eloisaa ja Lempeää.

    - Q-Ash.

Ps. Alhaalla ihana kappale joka sopii tähän kirjoitukseen...